Huomasin sattumalta, että Singaporessa on järjestetty robottikilpailut kuukausi sitten. Kilpailujen virallisilta sivuilta ei tästä uusimmasta kisasta vielä löytynyt paljonkaan tulostietoa tai esim. videoita, mutta YouTubessa on aiheesta paljonkin mielenkiintoisia videopätkiä.
Kilpailijalistan nimistä päätellen osanottajat ovat lähinnä tuolta maailmankolkalta. Kilpailevat robotit ovat ulkonäöltään huomattavan samannäköisiä, mikä oletettavasti johtuu kilpasarjojen sääntöjen aiheuttamista rajoituksista.
Sarjassa Legged Robot Marathon Race kisaavat keskenään huippunopeat viivaa seuraavat robotit! Roboteissa ei ole pyöriä, vaan epäkeskomekanismilla liikkuvia kipittäviä jalkoja. Liikkumisesta kuuluva ääni on huvittava porina ja kaarrekäyttäytyminen on melko yliohjautuvaa:
Micromouse-sarjassa robotti ajelee labyrintissä ja tekee siitä ensin itselleen kartan. Kun robotti on saanut riittävästi tutustua labyrinttiin, se ajaa labyrintin läpi täydellä vauhdilla sisäisen karttansa mukaan. Lopullinen suoritusnopeus näkyy siis vasta videon lopusta:
Paljon on kehitystä tapahtunut niistä ajoista kun itse näin tamperelaisten teekkarien mikrohiiren joskus 80-90-lukujen taitteessa. Tuon aikainen “hiiri” oli korkea kolossi, joka ei muistuttanut hiirtä millään muotoa. Apparaatti täytti koko labyrinttiruudun ja kohosi korkealle labyrintin seinien yläpuolelle. Nykyiset robotit ovat jo hiiren kokoluokkaa ja vikkelyyskin on täysin vertailukelpoinen. Muisti lienee huomattavasti hiirtä parempi labyrintissä suunnistamisen suhteen.
Kaikki edellä esitetyt videot ja paljon muita löytyy YouTubesta Palmisanon kanavalta. Kuvaajan nettisaitti www.societyofrobots.com on myös tutustumisen arvoinen.
Viime aikoina yhä useammin vastaan on tullut sana haptinen, englanniksi haptic. Wikipedian mukaan haptinen teknologia on teknologiaa, joka käyttää hyväksi tuntoaistia. Tämä artikkeli määrittelee haptiikan ja haptisen seuraavasti:
“Haptiikka tarkoittaa yleisesti kaikkea mikä liittyy tuntoaistiin. Englanninkielinen sana ’haptics’ johtuu kreikan kielen sanasta ’haptikos’, ja edelleen sanasta ’hapthesthai’: koskettaa, tarttua. Laitteen haptiset ominaisuudet sisältävät esimerkiksi materiaalin ja näppäintuntuman. Varsinaisesti haptiikasta puhutaan kuitenkin vasta kun laite tuottaa aktiivisesti tuntopalautetta käyttäjälle”.
Uskoakseni haptiikka-käsitteen käyttö on aivan viime aikoina yleistynyt, koska matkapuhelimiin on alkanut ilmestyä kosketusnäyttöjä, jotka antavat näytön sormeilijalle jonkinlaisen tuntoaistipalautteen näytön näppäilemisestä. Googlettamalla “haptinen kosketusnäyttö“, saakin paljon osumia.
Haptiikkaa on toki ollut aiemminkin, mutta termin käyttö yleisemmin on mielestäni varsin uusi ilmiö. Aiemmin mm. palautetta antavat ohjauspyörät tietokonepeleissä tunnettiin esim. käsitteellä force feedback. Nyttemmin kai olisi ajan hengen mukaista puhua haptisesta ratista.
Haptiikan käsite nykymerkityksessään liittyy selvästi virtuaalisiin ympäristöihin, etäohjaukseen, käyttöliittymiin ja muihin uuden ajan ilmiöihin. Perinteiset työkalut kuten rautakanki ja lantatalikko ovat aina tarjonneet haptiikkaa Porvoon mitalla, mutta aihetta ei ammoin kait osattu ottaa lähempään tarkasteluun.
Aiheen tälle artikkelille sain muutamasta videosta, jotka osuivat silmiini tänään. Blogissa Monkeys & Robots Eric kertoi rakentaneensa haptisen kompassin. Innoituksen Eric oli saanut jo pari vuotta sitten Wired-sivustolla olleesta artikkelista. Haptisen kompassin idean kehitti Osnabrückin yliopistossa Saksassa Peter König vuonna 2004. Laite on vyö, joka on varustettu usealla värähtelymoottorilla, samanlaisilla joita käytetään matkapuhelimien värinähälyttimissä. Vyöhön liitetty elektroninen kompassi ohjaa värähtelymoottoreita siten, että pohjoista lähinnä oleva moottori värisee. Peter Königin kehittämässä vyössä tärymoottoreita oli 13 kpl.
Vyön käyttäjä saa ikään kuin uuden aistin. Kuusi viikkoa vyötä käyttänyt Udo Wächter kertoi kokemuksen olevan mielenkiintoinen. Vyön käyttäjä tulee uudella tavalla tietoiseksi ympäröivästä tilasta. Uusissa paikoissa liikkuessaan Wächter ei pelännyt eksymistä.
Muitakin, vielä merkillisempiä eksperimenttejä on tehty tuntoaistin laajentamiseksi. Distributed Neuron-blogin artikkelissa kerrotaan Steven Haworthin ideasta istuttaa sormenpäiden ihon alle voimakkaat magneetit. Ilmeisesti alkuperäisenä ideana oli tehdä jotain coolia, jota aiemmin ei oltu kokeiltu. Olisihan tyylikästä poimia klemmareita tarttumatta niihin. Yllättäen sormiin istutetut magneetit loivat Haworthille eräänlaisen magneettiaistin, hän pystyi tuntemaan erilaisien sähkölaitteiden vaihtelevista magneettikentistä syntyvät värähtelyt! Lisää tarinaa Haworthin sormista löytyy tästä Wired:in artikkelista.
Carnegie Mellon-yliopistossa on pari vuotta sitten tutkimusmielessä rakennettu magneettiseen levitaatioon perustuva haptinen käyttöliittymä, jolla virtuaaliympäristön kappaleita voi liikutella ja saada niiden asemasta ja ominaisuuksista haptista palautetta. Käyttöliittymässä on “kahva”, jota leijutetaan magneettikenttien varassa. Magneettikenttiä ohjaamalla voidaan kahvan liikettä vastustaa tai kohdistaa käyttäjän käteen voimia, jotka kuvaavat kappaleen liikettä virtuaaliympäristössä:
Elektroniikkaharrastajalle ja digitaalisten piirien toiminnasta kiinnostuneelle tervetullut freeware-ohjelma on Atanua, jolla omien hilavitkutinsuunnitelmien tarkistaminen ja simulointi onnistuu kätevästi.
Atanua on AMK-insinööri Jari Kompan koodaama reaaliaikainen logiikkasimulaattori. Ohjelma on saatavissa Windowsille, Linuxille ja Mac OS X:lle. Kotikäyttäjälle ohjelma on maksuton, opetuskäytössä ja kaupallisissa tarkoituksissa käytettynä maksullinen, mutta kohtuuhintainen. Ohjelman käyttäjille on oma Atanua-foorumi.
Tervetuloa! Tänään 9.1.2009 on meillä GRAND OPENING! Joulun aikaan pidin hetken taukoa bloggaamisesta, sillä tekeillä oli uusi projekti, uutislinkkipalvelu teknouutiset.vekotus.org.
Teknouutiset tarjoaa tuoreita linkkejä tuoreisiin tekniikan uutisiin. Tällä hetkellä palvelu kattaa monia suomalaisia ja ulkomaisia blogeja ja lähinnä tieto-ja viestintäteknologian alan nettijulkaisuja. Jatkossa lisään valikoimaa pikku hiljaa. (Vihjeitä hyvistä sivustoista, jotka sopivat teemaamme, otan mielelläni vastaan!)
Uutislinkit koostetaan automaattisesti eri sivustojen verkkosyötteistä ja ne ovat aina ajan tasalla. Samalla kun muutenkin tulet käyneeksi vekotus.org:n sivuilla, voit piipahtaa teknouutisten puolella klikkailemassa linkkejä uusimpiin uutisiin.
Vekotus.org kiittää kaikkia lukijoita kiinnostuksesta tarinoitamme kohtaan. Teknopakinoitsija borg vetäytyy joulutauolle, joka loppuu vasta loppiaisena.
Mikäli satut näille sivuille joulun aikaan, etkä kerta kaikkiaan keksi mitään muuta tekemistä (?), niin tarjolla on jouluinen pulma, jolla ainakin hetkeksi saat aikasi kulumaan. Tutki seuraavia YouTuben mekaanisia joulupukkeja. Mikä mielestäsi on väärä pukki?
Kirjoitukset (RSS)