Vekotus.org kiittää kaikkia lukijoita kiinnostuksesta tarinoitamme kohtaan. Teknopakinoitsija borg vetäytyy joulutauolle, joka loppuu vasta loppiaisena.
Mikäli satut näille sivuille joulun aikaan, etkä kerta kaikkiaan keksi mitään muuta tekemistä (?), niin tarjolla on jouluinen pulma, jolla ainakin hetkeksi saat aikasi kulumaan. Tutki seuraavia YouTuben mekaanisia joulupukkeja. Mikä mielestäsi on väärä pukki?
Maailman kuudesta miljardista ihmisestä ainakin yksi miljoona lienee ikiliikkujan keksijöitä. Tällaisen päätelmän olen tehnyt YouTuben videoiden ja netissä vastaan tulevien hörhösivujen perusteella.
Tietämättömyys mahdollistaa joskus kokeiluja, joihin kukaan asiasta perillä oleva ei tohtisi ryhtyä. Mieleen tulevat eräät veljekset, jotka hitsasivat tavallisella hitsauspuikolla alumiinia teräkseen. Pojat eivät tienneet sen olevan mahdotonta (itse asiassa he eivät erottaneet terästä alumiinista), joten kappaleet sattuman oikusta tarttuivat toisiinsa. Mistään liitoksesta ei tosin voinut puhua, mutta jonkinlainen kuona tai muu animaalinen magnetismi sai kappaleet pysymään toisissaan kiinni. Moni kävi ihmettelemässä, miten kyseinen hitsaus oli mahdollista. Veljekset olivat melko ylpeitä vahingostaan, kunnes koko rytö levisi käsiin.
Niin kauan kuin jonkinlaisia mekaanisia laitteita on ollut olemassa, lienee riittänyt myös ikiliikkujan keksijöitä. Idea ikiliikkujasta on sukua alkemialle ja haaveelle tehdä vähäarvoisista alkuaineista kultaa. Alkemian harjoittaminen oli aikoinaan suosittua, kun ei vielä tiedetty prosessia mahdottomaksi. Nyttemmin asiasta ollaan paremmin perillä, joten liemien keittely on jäänyt vähemmälle.
Mutta näin ei ole laita ikiliikkujien suhteen. Netistä löytyy uskomattoman paljon omatekoisia tiedemiehiä, jotka yrittävät sinnikkäästi rikkoa yleisesti hyväksyttyjä luonnonlakeja:
James Joule määritteli termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön v. 1847. Kyseessä on energian säilymislaki, joka osoitti ns. 1. lajin ikiliikkujan mahdottomaksi: eri energiamuotojen, esim. kineettisen energian, potentiaalienergian ja lämpöenergian summa on suljetussa systeemissä vakio. Energiaa ei siis voida luoda tyhjästä tai hävittää olemattomiin.
Rudolf Clausius määritteli termodynamiikan toisen pääsäännön v. 1850-51. Lämpö ei ilman työtä siirry kylmemmästä kappaleesta kuumempaan. Entropia pyrkii aina kasvamaan eikä lämpöä voida muuttaa täydellisesti työksi. Tämän tiedon perusteella ns. toisen lajin ikiliikkuja todettiin mahdottomaksi.
Mutta ikiliikkujien keksijät eivät yleensä ole näistä säännöistä perillä. Tai jos ovatkin, niin ovat sitä mieltä, että säännöt eivät koske heidän keksintöjään. Tai että säännöt on tehty rikottaviksi. Joka tapauksessa lopputuloksena syntyy hyvin suuri määrä työtä, jota markus Kajo luonnehtisi “tuloksettomaksi sepeämiseksi”.
Mutta viihteellistä ulottuvuutta ei voi kiistää. Kapistukset (huolimatta siitä, että eivät toimi) ovat kekseliäitä, hauskoja ja mielenkiintoisia:
Pure Energy Systems PESWiki - sekametelisivusto, jossa urbaanilegendat sekoittuvat ihan asiallisiinkin asioihin, tällaiset sivustot ovat sanoisinko kiusallisia
The Energy Machine of Joseph Newman Paljon puhetta koneesta, joka tekee energiaa tyhjästä. Tavoitteena ilmeisesti CD-levyjen ja muun tauhkan myynti?
Miksi ihmeessä kaikkia näitä hienoja keksintöjä ei ole saatu käyttöön ihmiskunnan hyväksi? No tietenkin syynä on etenkin Yhdysvaltojen hallitus, jolle tämä ei käy laatuun. Mitä siitä nyt tulisi, jos kaikki tekisivät energiaa tyhjästä? Mistäs kapitalisti sitten ottaisi elantonsa?
Elokuvien kuvaajat tavoittelevat tärinätöntä kädenjälkeä kuvauksissaan erityisten Steadicam-laitteiden avulla. Videokameroissa ovat yleistyneet digitaaliset ja optiset kuvanvakaimet. Mutta destinws2@YouTube ehdottaa, että tuohon tarkoitukseen mainio väline voisi olla kana (Gallus gallus domesticus).
Kuvauksen tutinan poistosta kiinnostuneet saattavat löytää virikkeitä osoitteesta Homebuiltstabilizers.com.
Tärisevää videota on mahdollista korjailla vielä jälkeenpäin ohjelmallisesti. Ominaisuus löytyy muun muassa Pinnacle Studio Ultimate v. 12:sta (mahdollisesti muistakin versioista, ei tietoa). Myös pelkästään tätä tarkoitusta varten tehtyjä softia löytyy, kuten esim. ArcSoft Video Stabilizer. Softalla tehty kuvanvakaus “zoomaa” kuvaa lähemmäs, koska kuvista pitää löytää pienin yhteinen alue, jonka ohjelma pystyy kaikissa ruuduissa siirtämään päällekkäin. Tässä demo.
Masinistien keskustelufoorumissa nimimerkki 1957 oli rakentanut ojaan pienen vesivoimalan, josta saadulla sähköllä lämmitetään vesivaraajaa.
Siipipyörä on halkaisijaltaan 2,3 metriä.
Pienen korkeuseron vuoksi alavesipyörä on järkevä ratkaisu. Suuri pyörä tuottaa roiman vääntömomentin. Välissä olevalla vaihteistolla ja hihnakäytöllä nostetaan pyörimisnopeus generaattorille sopivaksi. Koska kuormana on vain lämmitysvastuksia, taajuuden vaihtelukaan ei haittaa. Generaattori on muunnettu tavallisesta kolmivaiheisesta, alun perin 8 kW Strömberg-oikosulkumoottorista tekemällä siihen itse kestomagneettiroottori.
Ylennysvaihde nostaa siipipyörän 40 kierrosta minuutissa noin tuhanteen kierrokseen generaattorille. 8-napaisen generaattorin alkuperäinen nimelliskierrosluku moottorina on 750 rpm. Hyvällä virtauksella generaattori tuottaa tehoa noin 4 kW. Tekijän mukaan paremmilla magneeteilla tehoa lähtisi vielä enemmän.
Roottori on rakennettu ainesputkesta, jonka päissä on laipat, joiden läpi akseli kulkee. Magneetit on puristettu paikoilleen pulteilla kiinnitetyillä muotoilluilla laatoilla.
Magneetit ovat peräisin auton starttimoottoreista. Tekijä kertoo Valeon ja Boschin starteissa (alennusvaihteella varustetuissa) olevan magneetteja, jotka on liimattu paikoilleen ja irtoavat kuumailmapuhaltimella lämmittämällä.
Jytäköitä kestomagneetteja generaattoriprojekteihin saa mm. Supermagnetelta, (Saksassa, suomenkielinen verkkokauppa). Muita magneettikauppoja ovat mm. Magnet4less ja Forcefield.
ESHA, European Small Hydropower Association pyrkii edistämään pienten vesivoimaloiden käyttöä ympäristön kannalta kestävällä tavalla
Aivotrusti ry:n kirjastosta löytyy pdf-tiedostoiksi skannattuna J. Maunolan kirja vuodelta 1930: Vesivoimat - niiden merkitys ja käyttö. Perustietoa pienten ja keskisuurten vesivoimalaitosten rakentamiseksi.
Suurille korkeuseroille ja pienille virtaamille sopivat Turgo- ja Pelton-tyyppiset turbiinit. Itserakentajille Turgo-tyyppisiä turbiinisiipiä netissä myy Hartvigsen-Hydro
Jospa ei tarvittaisi sähköä ollenkaan? Vesimoottori!
Tämä rata on nimeltään Forest Flyer. Eipä ole nimensä veroinen, metsä on kaukana ja vauhtikin kateissa. Mutta saattaisi hyvinkin olla perheen pienimmille Se Juttu.
Melkoiseksi kuuluisuudeksi nousi John Ivers, indianalainen aikamies, joka ei enää jaksanut jonottaa vuoristoratoihin, vaan päätti rakentaa oman radan, nimeltä The Blue Flash. Radassa on jopa tiukka surmansilmukka:
Jos idea omasta vuoristoradasta alkoi kutkuttaa mieltä, tässäpä hieman ruokaa mielikuvitukselle: Build It Bigger Coaster Build Off - dokumentti todella suurien vuoristoratojen rakentamisesta. (YouTube)
4.12. surffaillessani etsimässä tietoa thrust vectoring -artikkeliin, osuin muutamille lennokkiaiheisille sivuille. Seuraava video ei silloin osunut kohdalle, mutta pitänee laittaa se tähän alkajaisiksi, niin voi sen jälkeen jatkaa tarinaa.
Thrust vectoring -jutussa mainitsin, että aerodynamiikka voidaan monen nykyhävittäjän kohdalla osin sivuuttaa, koneet kun tarvittaesa lentävät raa’an voiman varassa. Perin juurin yllättääkin sähkömoottorilla toimivien lennokkien kehitys, niihin kun tänä päivänä pätee sama totuus. Lennokeissa hyödynnetään käteväksi havaittuja materiaaleja, kuten kevyttä Depron-levyä. Kun samalla moottorien teho on kasvanut ja akuistakin on tullut vallan köykäisiä, niin potkurin varassa leijuminen ei ole temppu eikä mikään.
Ja kun voima puhuu, niin aerodynamiikka ei ole niin perin tärkeää. Tässä toinen lystikäs video:
Tällaisten lennokkien englanninkielinen nimitys on foamie, suomeksi puistolennokki lienee lähinnä oikeaa termiä. En tosin ole millään muotoa lennokkien asiantuntija. Luulen, että foamiet ovat puistolennokkeja, mutta kaikki puistolennokit eivät ole foamie:ita. Korjatkoon joku, jos olen väärässä.
Yhtä kaikki, depron-vaahtolevy ja hyvällä tehopainosuhteella varustettu sähkömoottori-akkuyhdistelmä ovat ne taikasanat, joilla nämä hassut kummajaiset kohoavat ilmaan.
Lentävän koulubussin taustalta löytyy putiikki nimeltä RcPowers.com. Juuri noille sivuille eksyin etsiskellessäni tietoa uusista hävittäjistä, joissa on työntövoiman suuntausominaisuus. Foamie-lennokeista löytyy malleja, jotka taipuvat paljon thrust vectoring -esikuviaan tiukempiin kiemuroihin.
Löysin sivuston, joka tarjosi tutkittavaa pitkäksi aikaa. Sivut kuuluvat insinööri-sarjakuvapiirtäjä Tim Hunkinille, joka on rakentanut mitä merkillisimpiä kolikoilla toimivia automaatteja, teatterilavasteita, animoituja esityksiä museoihin ja jopa kodinkoneaiheisen tv-sarjan. Eivätkä vekottimet tähän lopu, Hunkin on uskomattoman tuottelias ja monitaitoinen näpertelijä.
Mainitsemani kodinkoneaiheinen tv-sarja on tuotettu 1980-luvulla ja se kertoo “koneiden salaisesta elämästä”, sarjan nimi on The Secret Life of Machines. Sarjaa on aikoinaan tehty 18 jaksoa, ja se kertoo erilaisten (kodin)koneiden toiminnasta ja historiasta. Kaikki jaksot ovat nähtävissä netissä, tarjolla on muutama erilainen videomuoto, joista omassa koneessani aukesi parhaiten iphone-muotoinen tiedosto (koneessa pitää olla asennettuna esim. QuickTime). Sarja on hauska ja koneiden toiminta on selitetty pellepelottoman näkökulmasta hyvin perusteellisesti.
Maailman mahtavimman turboahtimen taustoja selvitellessäni eksyin 2-tahtidieselien kautta sivuille, joilla kerrottiin mielenkiintoisesta 2-tahtidieselkeksinnöstä. Moottorityyppiä kutsutaan lyhenteellä OPOC (Opposed Piston - Opposed Cylinder). Moottori on ikäänkuin vastamäntämoottorin ja vastaiskumoottorin (boxer) risteytys. Keksijällä oli tosiaankin välähtänyt; moottorilla on useita fiksuja piirteitä, kuten:
mäntänopeus on puolet vastaavan tavallisen moottorin mäntänopeudesta, eli kierrosnopeutta voidaan kasvattaa, koska mäntänopeus on määräävä tekijä
liikkuvat massat tasapainottavat hyvin toisensa
venttiilejä ei tarvita lainkaan
kampiakseli kantaa voimat niin, että lohko voi olla hyvin kevytrakenteinen
pitkiin ulkokiertokankiin kohdistuu käytännössä vain vetoa
tehopainosuhde on hyvä
Moottorikeksintöä on ajateltu käytettävän moduulirakenteisena. 4-mäntäisiä yksiköitä voidaan asentaa vaikkapa kaksi peräkkäin. Tarvittaessa enemmän tai vähemmän tehoa, voidaan moduuleitten välissä olevalla kytkimellä kytkeä moduulit pyörimään yhdessä tai irrottaa ne toisistaan. Näin säästetään kitkahäviöissä ja moottorin ei tarvitse toimia epäedullisella tehoalueella.
Moottorikeksintö on saanut nyt uutta vauhtia sen menestyttyä hyvin USA:n DARPA (Defense Advanced Research Projects Agency) -kehitysohjelmassa. Kehittäjien kimppaan on lyöttäytynyt myös kuuluisa riskirahoittaja Vinod Khosla, joka on haistanut orastavan ekobisneksen.
Kirjoitukset (RSS)